Syyssateet ja pimenevät illat

Tämän kesän kuumuudessa on loppujen lopuksi kuitenkin alkanut jo haaveilla siitä syksystä - ainakin ihan pikkuisen. Kun pyöräilee töistä hiki päässä kotiin ja yrittää keksiä helteen kourissa, milloin olisi hyvä aika lenkittää pojat, mieli on jotenkin harhautunut mukavan viileään syksyyn.

Tänään saimme pienen maistiaisen siitä, mitä tulevat kuukaudet tuovat tullessaan. Haaveet viileästä ja virkistävästä syksystä jotenkin hävisivät mielestä, kun lenkkipolkuna oli kurainen ja mutainen tie. Akun maailma näyttää romahtavan joka kerta hitusen, kun se innoissaan lenkille lähtiessään huomaakin, että siellä on märkää. Rokki sen sijaan on iän myötä oppinut aavistuksen viisaammaksi ja väistää edes ne suurimmat rapakot, vaikka sitä ei haittaakaan lainkaan pieni vesisade tai muta. Itseasiassa pojalla tuntui olevan tänään vauhtia enemmän kuin normaalisti, vaikka tassut olivatkin mustat melkein saman tien ja koira kaulasta alaspäin täynnä hiekkaa.

Peseminen ei ole kuitenkaan senkään mielestä mukavaa, vaan lenkin jälkeen suihkun nurkassa seisoi pari nöyryytettyä lepakkoa. Miten kukaan voi näyttää niin surulliselta?

Huomatkaa hieno sisustusratkaisu, eli tuuletin heti sängyn vierellä ja vieläpä emännän puolella. Rokkikaan ei enää pelkää ihmeellistä hökötystä, kuten parina ekana päivänä.

Myös Milla on päättänyt sisustaa, mutta tällä kertaa kaapin sisustaa. Meillä on ollut kuminauhaviritelmät sekä eteisen kaappien että roskiksen ovissa, sillä ne tuntuvat olevan kissojen mielestä parhaimmat paikat. Kumpikin kuminauha kuitenkin napsahti poikki ja meni aikaa, ennen kuin muistimme hommata uudet. Etenkin Milla otti kaksijalkaisten huonomuistisuudesta kaiken ilon irti ja nautiskeli ehkä yhdestä kämpän parhaimmista piilopaikoista:

Toinen eteisen alakaapeista on varattu poikien vaatteille, ja sepä vasta on paitsi pehmeä niin myös suojaisa paikka! Ihme tosin, ettei koirien haju inhota Millaa tuon enempää. Tai ehkä sitä hajua saa hävitettyä, kun myllää koko kaapin ja karvoittaa sen itse? Nyt on kuitenkin ovessa taas kuminauha ja emännälläkin yksi asia vähemmän, josta hermostua väsyneenä.

Tällä viikolla isännänkin työpäivät ovat olleet totuttua pidempiä, mutta onneksi isäni on käynyt viihdyttämässä poikia päivisin. Kolmikko on viettänyt laatuaikaa keskenään ja lenkkeillyt kunnolla, esimerkiksi tänään olivat käyneet Puolivälinkankaan koirapuistossa, joka sai myös isältäni kehuja. Sujuupa poikienkin päivät kivemmin ja saavat nauttia vielä auringosta kunnolla reippailemalla, eivätkä vain sängyllä makaamalla. ;)