Lopultakin: Moser ChroMini!

No nyt se löytyy meiltäkin. Nimittäin Moser ChroMini -trimmeri, jota on melkein viisi vuotta odoteltu. Nyt vain lopultakin oli oikea aika sille, kun sain isän sponsoroimaan poikien parturointia ja maksamaan meille kyseisen trimmerin. Ja onhan se hyvä!

Partamöröstä...

... siloposkeksi

Aku on saanut kasvatella partaansa joulukuusta asti, mutta siitä huolimatta sen parta oli harvempi kuin Rokin parisen viikkoa kasvanut reuhka. Aku kyllä onkin melko aito naku etenkin Rokkiin verrattuna: runkokarvaa sillä ehti kolmessa kuukaudessa kasvaa ainoastaan jonkin verran pieninä tuppoina selkärangan kohdalle, häntään sekä sinne tänne yksittäisiä karvoja. Parta sen sijaan alkaa kasvaa melko nopeastikin, mutta trimmaillessa se onkin aikalailla ainoa paikka, joka täytyy ajella. Muuten saa napsia sieltä täältä eikä trimmausta siltikään välttämättä edes huomaa kuin naamasta. Hiuksiakaan sillä ei kasva kuin päälaella, kun taas Rokin tukka yltää pitkälle niskaan.

Korvat! PYSTYSSÄ!

Poju pian 6 kuukautta

Rokki ajeltiin (lopultakin!) tiistaina, kun kävimme Jannin luona katsomassa hänen uutta pentuaan ja hakemassa meille trimmerin. Ikävä kyllä minulla ei ole nyt tarjolla vertailukuvaa Rokin karvoista ennen ja jälkeen trimmauksen, ja varsinkin vertauksena Akun karvoihin... Se kuitenkin kasvattaa karvaa joka paikkaan ja paljon. Onneksi Janni pääsi sijoittajan roolissa huolehtimaan trimmauksesta, mutta tuskin maltan odottaa koska pääsen itse kokeilemaan uutta trimmeriä pennun karvoihin. Edellinen trimmerini ei jaksanut niiden yli, mutta ainakin Akun naamakarvat Moser veti pois paljon edeltäjäänsä paremmin. Lähinnä kuitenkin pelkään sitä karvoihin hukkumista.

Kaiken sen karvan hävittyä paljastui myös, että Rokki on kasvattanut itselleen runkoon tummia pilkkuja. Jännä nähdä tuleeko niitä vielä paljoa lisää ja miten aurinko ja ruskettuminen vaikuttavat niihin, ja Rokin ihoon muutenkin. Akusta tulee komean tumma kesällä, talvella se on oudon kalvakan värinen sinertävän ihonsa kanssa.

Mutta kevät on tosiaan saapunut Ouluunkin! Aurinko paistaa, kaikkia hymyilyttää ja lenkillä viihtyy pidempään. Pihamme pieni polku on myös mukavasti jäässä ja epätasainen tallautuneen lumen ansiosta, joten lenkille lähtö on aina suuri tasapainotesti. Koirat pysyvät pystyssä, emäntä ei aina.