Pikaiset kuulumiset

Blogi on hieman jäänyt nyt huomiotta, sillä kuvia ei ole ollut enkä tahdo kirjoittaa pitkää pötköä tekstiä ilman poikien ja Millan kuvia. Toisaalta emäntä on myös ollut melko kiireinen ja väsynyt, joten ihan rehellisesti tekstin aloittaminenkin on ollut niin kovin vaikeaa... Tässäkin postauksessa olevat kuvat ovat vanhempia ja kännykkäni kätköistä, mutta onpahan edes jonkulaista kuvitusta.

Miten ne voivatkin näyttää noin erilaisilta?

Pääsiäisloma oli meillä pientä hulinaa, sillä jatkuvasti piti kyläillä jossain tai joku kävi meillä. Poikien mielestä ehdottomasti parhain reissu taisi kuitenkin olla vanhempieni luokse, sillä etenkin Aku viihtyy erittäin hyvin isäni seurassa ja isä muutenkin lenkkeilyttää poikia mielellään. Hieman tosin meinaa mustasukkaisuus jäytää Akun sisällä nyt kun se on huomannut, että Rokkikin saa huomiota osakseen, mutta kinaa pojilla ei ole tullut. Lähinnä rapsuttajalla on sitten kädet täynnä tekemistä, kun molemmat koirat haluavat silityksiä ja yrittävät nuolla suupielet ja korvat puhtaaksi.

Pikku-Ropelli pari kuukautta sitten

Rokki täytti 10.4. seitsemän kuukautta, ja siitä on alkanut ilmetä pieniä tyrannin piirteitä. Poju koittaa komentaa paitsi Akua niin myös Millaa, joka ei oletettavasti tykkää pomotteluyrityksistä ja laittaa Rokin välillä takaisin aisoihin. Aku sen sijaan alistuu nopeasti, vaikkei sekään selkeästi pidä ajatuksesta. Alusta asti tiesin, että lopulta Rokki tulee pomottamaan Akua, sillä se on luonteeltaan enemmänkin epävarma pomottelija. Aku kyllä uskaltaa näyttää kuka on isompi ja parempi niin kauan, kuin välimatkaa on tarpeeksi - sitten taas jos tuollainen pieni rääpäle näykkäisee ilmaa kuonon lähellä, niin Aku painautuu maahan. Toivon, ettei pojilla sen suurempia valtataisteluita tule Rokin tuosta vielä kasvaessa ja miehistyessä (minkä se saisi tehdä jo ulkonäkönsä suhteen pikkuhiljaa, se on vieläkin aivan kakara!).

Milla tuoksuttelee kevättä!

Eilen käytimme Akun rokotuksissa, ja Rokki pääsi myös mukaan ihmettelemään menoa. Aluksi Aku ei olisi halunnut millään seisoa pöydällä, vaan totesi olkapääni olevan parempi paikka ja yritti sitä kautta lääkäritätiä karkuun. Itse rokotuksen ajan se oli kuitenkin kiltisti eikä näyttänyt häiriintyvän piikistä lainkaan. Rokki sen sijaan kaipaili odotushuoneessa erään nätin tyttöpennun luo, ja ehtiväthän nuoret rakastavaiset nuuhkaista toisiaan - ennen kuin tyttö tuli liian lähelle ja Rokki komensi nuorempaansa... Saa nähdä millainen pirttihirmu pojasta kasvaa, vaikka toistaiseksi se ei ole ihmisille ärhennellyt lainkaan. Aku oli Rokin iässä vaikeampi tapaus ja etsi jatkuvasti paikkaansa perheessä, kun taas Rokki on edelleen pentumaisen tyhmä ja heittäytyy helposti kyljelleen ja vain pussailee mielellään. Lyömään se on kylläkin oppinut; yhdestä herätyksestä emännällä on poskessa naarmu muistona, kun herätyskellon ääneen ei herätty tarpeeksi nopeasti ja Rokki päätti auttaa läppäisemällä poskeen.