Kameran kanssa on harjoiteltu (aina välillä), ja joskus löytyy jopa ihan hyvä kuva niiden tärähteneiden joukosta. Kameroiden erot tulivat kyllä hyvin selväksi, kun viikonloppuna emäntä pääsi nauttimaan Apassionatasta ja uudella kameralla ei tullut minkäänlaisia kuvia. Tekeleet olivat melkoista mössöä, kun taas emännän sisko räpsi "hitusen" kalliimmalla ja hienommalla kamerallaan melkoisia taideteoksia. No, tuollaisia tapahtumia lukuunottamatta nykyinen kamera on meille ihan sopiva.
Kuvia on siis otettu sellaista tahtia, että nyt näitä selatessa ja hyviä etsiessä ihan hirvittää, kuinka kamala kasa on läpi käymättä. Sen takia tämä kirjoitus onkin aina vain viivästynyt, mutta alla joitain otoksia ja sitä kautta ehkä hieman vinkkiä (hyvällä mielikuvituksella) siitä, mitä meillä on tapahtunut.
|
Ollaan nukuttu |
|
Lämmitelty kaverin vieressä |
|
Leikitty (ja pesty tuo päiväpeitto...) |
|
Vakoiltu muita |
|
Ilmeisesti vakoiltu muita myös nokka pystyssä |
|
Lämmitelty kaverin vieressä lisää |
|
Käytetty hyödyksi likapyykkiä |
|
Napattu kuva oikeeseen aikaan (laadusta viis) :D |
Huomaa, että emäntäkin ikääntyy taas, kun kädet tuntuvat tärisevän ajottain melko pahasti.
Tässä välissä on myös ostettu uusi kissanhiekkalaatikko, sillä edellisestä tippui oviluukku jouluna. Meillä on vannottu kannellisen hiekkalaatikon nimeen siitä asti, kun Aku muutti meille ja hoksasi, että kissankakka on aika hyvää. Misukin oppi nopeasti käyttämään kannellista vessaa, vaikka tämä uusi vessa tuottikin aluksi hieman päänvaivaa. Sen ovisysteemi eroaa jotenkin edellisestä (varmaan painavampi ja ainakin leveämpi) eikä pikkukisu meinannut päästä vessasta ensin pois. Aikansa se yritti työntää tassua ulos, ennen kuin hoksasi päällä avata luukun ja juosta karkuun. Nykyään kumpikin onneksi osaa käyttää sitä tavalliseen tapaan.
Koiria ajatellen kotiutettiin yksi päivä Kokkaa koiralle -kirja. Tarkoituksena olisi siis yrittää saada poikien ruokakuppiin jotain uutta ja maukastakin, vaikka silloin tällöin tavallisen ruoan höysteenä onkin jotain herkkua. Niitä päiviä on kuitenkin melko vähän, joten jos tämän kirjan kanssa innostuisi kokkailemaan pojillekin jotain herkkua aina välillä. Ehkä tästä kirjasta kuullaan bloginkin puolella vielä myöhemmin.
Me saatiin tuo kirja joululahjaksi :) Tosin täällä laiska emäntä ei ole vielä kokkaillut mitään...
VastaaPoistaIte kattelin niitä keksejä jo kaihoisasti :D Sanoin Markollekin et pittääköhän sitä iteki maistaa yksi... :D
Poista