Tiedättekö sen tunteen, kun kaikki on hyvin. Rehellisesti ja aidosti. Hetkeksi unohtaa kaiken stressin ja kasautuneet (koti)työt. Ei kiristele hampaitaan miettien, miten pyykkikorin sisältö valuu yli, tavarat on levällään ja pölypallot kerääntyvät suhinalla pölyvuoriksi asunnon nurkkiin.
Pysähtyy hetkeksi. Huomaa, etteivät ne aamulla kismittäneet ongelmat olekaan oikeasti ylitsepääsemättömiä, vaikka mieli vielä hetki sitten niin väittikin. Katsoo ympärilleen hieman vaaleanpunaisemmin katsein ja näkee kaikkea hienoa ja mahtavaa. Sitä omaa arkea, josta oikeasti tykkää, vaikka joskus harmaus pääseekin yllättämään.
Minä tiedän, koska meillä on neljä nelijalkaista perheenjäsentä (ja yksi vielä konttaamalla kulkeva). Silloin harvoin, kun lemmikit kokoontuvat kaikki rauhassa samaan paikkaan olemaan hiljaa ja sovussa, siinä on jotain maagista. Yhtäkkiä itsekin rauhoittuu. Istahtaa vain alas ja liittyy hiljaiseen seurueeseen nauttimaan auringosta.
Tunnelmaan virittäytymisessä kaikkien osalta auttaa myös se, että turbovauhtia konttaava riiviökin on rauhoittunut tuhisemaan päiväunille.
Että on lemmikeillä toisinaan ihan oikeastikin rauhoittava vaikutus - jopa pienillä eläintarhoilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti