Eka yö uudessa kodissa

Ei Aku oikeasti noin pelottava ollut

Eilen se sitten tapahtui. Pieni rokkari asteli yksiöömme ja otti kämpän saman tien haltuunsa! Ylläoleva kuva on tosin turhankin action-kuva, sillä oikeasti tilanne ei mennyt ihan noin... Todellisuudessa Rokki on se, joka yrittää olla kaveri ja Aku pinkoo karkuun ärtyneenä, jos pentu ei tajua heti lopettaa häsläämistään. Harmi ettei Aku muista, kuinka ADHD-lapsi se itse aikoinaan oli.

Ensimmäinen päivä on mennyt hyvin. Automatkalla Rokki hieman itkeskeli tuttujen perään, mutta nopeasti poika väsähtikin ja nukahti syliin. Uudessa kodissa sen sijaan ei ollut aikaa nukkua, sillä ensin piti haistella läpi Milla (jonka inhon saattoi lukea naamasta) ja Aku. Kovasti Akukin yritti ensin haistella Rokkia, mutta totesi pennun sitten liian innokkaaksi ja tyytyi loikkimaan karkuun ja haistelemaan pikkuisen silloin, kun riiviö ei sitä huomannut. Vieläkään Aku ei halua leikkiä Rokin kanssa, jakaa lelujaan tai ruokakuppiaan tai edes nukkumapaikkaa. Hetken ne malttoivat samalla sohvalla nukkua, mutta sekin saattoi olla Akun kohdalla lähinnä mulkoilua.

Mä hengaan täsä sun jalan päälä etten vaa pääse unohtuun

Paria itkua lukuunottamatta Rokki on ollut tosi reipas uudessa kodissaan. Ensimmäinen yö nukuttiin rauhassa sohvalla vilttiin kääriytyneenä ja ulkona tepastellaan reippaasti, vaikka nuo hanget alkavatkin olla turhan syviä noin pienelle koiralle. Pari vierastakin on jo käynyt pentua ihastelemassa, mutta rokkari ei ole heistä moksiskaan: kivaa vain, kun on enemmän ihmisiä leikkimässä! Kuvasaldoa äsken katsoessani totesin tosin, että hulivilistä on vaikeaa saada kunnon kuvia. Suurin osa on pahasti heilahtaneita, osassa on puoli koiraa ja joissakin pelkkä kirsu, kun sitä kameran linssiä on aina pakko vähän haistaa.

Alku on siis sujunut oikein mukavasti. Ruoka maistuu, leikkiminen on hauskaa ja yksinkin uskaltaa nukkua (Aku kun ei vielä suostu ottamaan pientä kainaloonsa). Rokki vaikuttaakin oikein reippaalta harjiksen alulta, joka ei turhia ujostele ja menee minne nokka näyttää - vaikka sitten nenälleen lattialle, eivät nuo pienet kaatuilut leikin lomassa ole näyttäneet hidastavan tahtia.

Moi kaikki!

Pari kertaa kolmikko on ollut pari minuuttia myös yksikseen asunnossa ja hiljaista on kuulunut olevan. Maanantaina onneksi saapuu koiravahti koulupäiväni ajaksi, joten voin ehkä keskittyä kouluunkin enkä siihen, että onhan kotona kaikki kunnossa. Eiköhän meistä vielä kavereita tule!