Meidän joulu

Lähdimme poikien ja Millan kanssa viettämään joulua vanhempieni luokse. Heidän kodissaan olikin pian ääntä ja vipinää, sillä aattona paikalla oli kahdeksan ihmistä, kaksi koiraa ja kissa. Porukan lapset (Rokki ja veljentytär) hoitivat oman osuutensa hulinan suhteen, mutta selvisimme kuitenkin joulusta ilman perheriitoja tai muita ongelmia! Pojat toki myös pitivät huolen siitä, että hekin saisivat oman osansa jouluherkuista. Ikävä kyllä ne joutuivat pettymään, sillä tällä kertaa linja oli melko tiukka ja ne saivat ainoastaan hieman kinkkua. Yritys oli kuitenkin hyvä... 

Sielä se kinkku oottaa...

Rokki on tottunut jo muutenkin pieniin lapsiin, joten se ei ollut moksiskaan veljentyttärestä. Pentu halusi vain kovasti pussailla tyttöä, mutta koiriin vähän vähemmän tottunut lapsi ei ollut aivan samaa mieltä.. Toisaalta Akukin osaa olla oikea tohelo lasten kanssa, joten välillä piti poikia hoputtaa kauemmas tyttöä kiusaamasta - etenkin siinä vaiheessa kun koirat keksivät, että lapsen kädestä on helppoa saada herkkupaloja.

Milla piti huolta sipsipussista

Milla keskittyi jouluna siihen mihin aina ennenkin: rentoutumiseen ja syömiseen. Lahjaksi saadut makupalat eivät tosin kelvanneet, mutta sitäkin paremmin neitiin upposi kinkku ja sipsit. Se ei selvästi ollut turhan innoissaan jatkuvasti hälinästä totuttuaan yksiömme rauhaan, joten pääasiassa kissaa ei näkynyt missään. Ellei sitten se sipsipussi rapsahtanut.

Menoa riitti! Pojat eivät ehtineet pahemmin nukkua, sillä jatkuvasti piti joko vahtia jotain (ruokaa, ihmisiä, taloa) tai leikkiä joko keskenään tai muiden kanssa. Emäntä melkein kiljahteli riemusta kun kaverukset intoutuivat välillä jahtaamaan toisiaan asunnon ympäri tai retuuttivat leluja ihan kunnolla! Edelleen Aku kuitenkin örisee nukkuessaan jos Rokki yrittää liian lähelle, ja muutenkin pojat viettivät yön eri paikoissa: Aku vanhempieni välissä ja Rokki minun vieressäni. Onneksi ne kuitenkin taas parin yön jälkeen suostuivat nukkumaan hiljaa sohvalla kotona.

Onko oikeesti pakko...

Nytkö kukaan ei huomaa jos haistan sitä?

Kolmikosta oli täysin mahdotonta saada yhteiskuvaa. Aku kyllä pysyisi käskystä sohvalla (pääasiassa), mutta Rokki ei ymmärrä vielä mitä "odota" tarkoittaa eikä Millaa ole ikinä sellainen edes kiinnostanut. Niinpä yritykset saada joulukorttikuvaa kaatuivat heti kun sain kaikki kolme sohvalle, sillä vuorotellen yksi hyppäsi pois, ne olivat liian kaukana toisistaan tai näyttivät erittäin surullisilta. Leikkimisen jälkeen Aku ja Rokki lopulta asettautuivat melkein vierekkäin rahille, joten niistä sain napattua muutaman kuvan. Niissäkin kuvissa kaverusten ilmeissä on kuitenkin toivomisen varaa!

Hei ne leikkii!

Kaiken kaikkiaan meidän jouluna ei ehditty liikaa nukkua, joten pojat ovat kuroneet menetettyä nukkumisaikaa kiinni ja ovat tänään pääasiassa vain nukkuneet. Rankkaa tämä juhliminen, saa nähdä mitä uudesta vuodesta tulee...