perjantai 3. tammikuuta 2014

Meidän joulu, uusi vuosi ja ylikasvanut puuteripentu...

Otettiinpa sitten näköjään joulu ja uusi vuosi oikein kunnolla rennosti ja unohdettiin blogi tyystin. Onneksi kamerakin oli blogin kanssa pääasiassa tauolla, joten kuviakaan ei ole paljoa eli kaksi juhlaa saadaan varmasti mainiosti mahdutettua samaan postaukseen ;)

Jouluksi meille tuli jo aikaisemmin blogissakin vieraillut Surku-borzoi emäntänsä kanssa. Lokakuussa Surkun ja poikien yhteisolo ei ollut kovin kehuttavaa, eikä nytkään erityisemmin uusia ystäviä saatu. Pidemmän visiitin aikana pojat tietenkin tottuivat jättiläiseen hieman paremmin kuin viime kerralla eikä jatkuvasti tarvinut enää jännittää, mutta kumpikin pojista kyllä ilmoitti, jos välimatka oli liian pitkän aikaa liian lyhyt. Pääsimme silti todistamaan Rokin ja Surkun leikkimistä siskoni kanssa! Vaikka touhu ei kestänyt muutamaa sekuntia kauempaa (sillä Rokki säikähti innoissaan hyppivää venäjänvinttikoiraa ja pakeni pöydän alle), niin ne ihan oikeasti ajattivat toisiaan ja säntäilivät hetken - ja Rokkikin vaikutti jopa tykkäävän touhusta!

Koska  meillä kerrankin oli vieraileva tähti, niin annetaan Surkun varastaa areena. Ja koska nämä kuvat Tornion vierailusta ennen jouluaattoa ovat aikalailla ainoat, joita pitkään aikaan otimme :D









Tällainen hidas eukko ei pysynyt vinttikoiran perässä, mutta pääasiahan onkin, että koiralla oli kivaa! Ei hienot ja tarkat kuvat ole siinä sivussa niin tärkeitä.


Jouluaattona ja -päivänä lähdimme kissoja lukuunottamatta vanhempien luo joulua viettämään. Pojat pääsivät taas pitkille lenkeille isäni kanssa, herkuttelivat hieman ja retuuttivat isän vanhaa nahkahanskaa. Aattoiltana kotona avattiin myös eläinten lahjat: koirat saivat narulelun, vinkuvan pehmolelun (jolla leikitään vain ihmisten kanssa, ettei kukaan ehdi kaivaa siitä täytteitä ulos...) ja erityisesti Rokkia silmällä pitäen ostin pennuille suunnatun purulelun, jotta se pääsisi pureksimaan ennemmin sellaista kuin repimään naruleluja rikki. Niinhän siinä kuitenkin kävi, ettei se pureskeluun tarkoitettu osa ollut yhtään hauska, vaan lelua on paljon kivempi nakertaa nimenomaan siitä narukohdasta. Kissat saivat kissanmintulla höystetyn pikkumadon, jota Misu hieman ihmetteli ja josta Milla innostui aivan täysin. Emäntä sai kädet täyteen naarmuja, kun yritti liittyä leikkiin mukaan nakkaamalla lelua välillä. Opinpa olemaan puuttumatta muiden leikkeihin :D Kissat saivat myös aktivointilelun, jonka sanottiin soveltuvan myös pienille koirille. Siitä tulee toivottavasti juttua blogiin myöhemmin.

Ennen uutta vuotta Surku lähti takaisin kotiin emäntänsä kanssa ja me rauhoituimme uuden vuoden viettoon. Milla on aikoinaan pelännyt raketteja, mutta viime vuosina sekin on ollut rauhallinen eikä ole paukkeesta välittänyt. Muutenkin uusi vuosi sujui rauhallisissa merkeissä kotona ja viimeistään vieraiden käydessä visiitillä ei poikiakaan enää kiinnostanut ajottainen pauke pätkääkään, kun oli niin kamalasti rapsuttelijoita!

Ennen vuodenvaihdetta ajelin Rokin naaman, sillä karvat näyttivät välillä eksyvän jo silmiin asti. Muuta kroppaa en sitten ajellutkaan, joten tällä hetkellä poika muistuttaa aavistuksen ylikasvanutta puuteripentua...



Todennäköisesti kroppakin ajellaan ennen kevättä, sillä siihen mennessä tuosta ehtisi kasvaa jo melkoinen karvakasa eivätkä pakkasetkaan taida aivan vielä ehtiä nakua kiinanharjakoiraa liiemmin kiusaamaan. Ei ainakaan tällaista tapausta, joka vipeltää ulkona niin kamalaa vauhtia, ettei siinä heti kylmä tule! Sen lisäksi korviakin pitää taas keventää, kun unien jälkeen ne eivät tahdo jaksaa nousta reippaasti ylös... :)


2 kommenttia:

  1. Tosi ihana blogi sulla.
    Voisitko käydä kurkkaamassa blogini se kaipaa lukijoita.
    http://shetlanninlammaskoirasanni.blogspot.fi/
    Kiitos jos viitsit käydä edes katsomassa.

    VastaaPoista