torstai 30. tammikuuta 2014

Pari joululahjaa testikäytössä

Poikien (ja tyttöjen) leluvarastot kasvoivat jouluna muutamallakin uudella lelulla, mutta keskitytään nyt sekä kissoille että pienille koirille soveltuvaan aktivointileluun ja yllätyslahjaan, joka raivasi tiensä ehdottomasti Rokin suosikkileluksi.

Ensin kissojen mielipide, sillä niille aktivointilelu oli pääasiassa ostettu (ja etenkin Misulle, kun siltä energiaa löytyy enemmän):



Kuvin kuvista näkee, kissojen vastaanotto oli aivan huikea. Milla ei jaksanut käyttää silmiään auki kuin hetken, ennen kuin jatkoi huokaisten unia. Misu sentään katseli ihmehärveliä hetken aikaa, mutta päätti sitten selkeästi, että aivan turha höpötyshän se on. Jos nyt aivan rehellisiä ollaan, niin jotakin tämän tapaista reaktiota kissoilta odotinkin, joten siksi lelu hommattiin myös koiria ajatellen. Kissojenhan mielestä parhaimpia leluja ovat kaikki paperiroskat, hiuspinnit, kynät, kynsilakkapullot...

Pojat sen sijaan ottivat lahjan paljon suuremmalla mielenkiinnolla vastaan. Täytin lelun kissanraksuilla (kun koirien muroja ei enää juurikaan ole ja kaikki herkut olivat liian isoja), mikä näytti passaavan pojille erityisen hyvin.












Lelun keskellä on pari reikää, joista pudotetaan herkkuja sisälle ja ne sitten pyörivät sivuissa olevista rei'istä ulos, kun lelua tarpeeksi kauan heiluttelee ja heittelee. Edelliseen aktivointileluun eli siihen pulloon verrattuna tämä on naapuriystävällisempi äänensä puolesta, sillä tämä ei kolise lainkaan niin paljoa osuessaan lattiaan. Sen lisäksi tämä ei aiheuta turhautumista pojissa, joten Rokki ei aloita itkukonserttia eikä Aku äristen heittele sitä seiniä pitkin.

Tämä ostos oli siis paljon parempi kuin se aikaisempi aktivointilelu! Toisaalta tästä saattaa tulla muutaman kerran jälkeen aavistuksen tylsä, sillä pojat tajusivat idean melko nopeasti. Tai no Aku tajusi ja Rokki tapansa mukaan apinoi isoveljeä sen verran, että osasi itsekin kohta läiskiä tassulla vauhtia ja kiepsauttaa lelun kuonolla väärin päin, jotta herkkuja sateli matolle. Siinä vaiheessa kun herkut oli loppu ja Rokki tajusi napata lelun suuhunsa hypätäkseen sen kanssa sohvalle, nappasin lelun parempaan talteen. Rokin tuntien se olisi kohta purtu palasiksi... :)

Kissat eivät siis lelusta - ainakaan vielä - innostuneet millään tavalla, mutta koirien mielestä lelu oli tosi hauska. Ne jaksoivat kahdestaan ihmetellä sitä kauan aikaa, kunnes Akun mielenkiinto loppui herkkujen loputtua ja Rokki yritti tosiaan aloittaa pitkäjänteisen urakan pureskella lelu palasiksi.



Lahjoista paras on kuitenkin isäni entinen nahkahanska! Rokki on alusta asti retuuttanut sitä jatkuvasti, yrittää välillä piilottaa sitä, hieman maistelee (suurentaa, jotta isompikin käsi mahtuisi?) ja toisinaan nukkuukin hanskan vieressä. Akukin on välillä sillä leikkinyt, mutta pääasiassa Rokki näyttää olevan sitä mieltä, että lelu on hänen ja sillä eivät muut leiki. Kovin pahoja erimielisyyksiä ei ole onneksi tullut, mutta tämä lelu on selkeästi mennyt kaikkien muiden kivojen juttujen ohi. Niilläkin voi tietenkin vielä välillä leikkiä, mutta eivät millään voita tutun ihmisen entistä hanskaa! Homma näyttää menevän niin, että parhaat lelut ovat niitä ilmaisia - oli sitten kyseessä koira tai kissa :)

2 kommenttia:

  1. Veikeän näköinen ufo! :D Mahtaisikohan meidänkin pojat tykätä tuollaisesta? Which remainds me, on pitänyt ostaa toinen kongi jotta saisi molemmille antaa yhtä aikaa pakastettuna...

    Voisikohan nahkahanskan viehätys perustua juurikin tutun ihmisen sekä aidon nahan tuoksuun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuo ainakin oli melkoinen hitti :D

      Aivan varmasti tutun ihmisen haju on yksi iso tekijä, sillä kumpikin pojista palvoo isääni. Sen lisäksi tuo vaikuttaa tosi kivalta pureskella ja mussutella, ja on kivan kevyt nakella itsekseenkin jos ei ihmisiä tahdo mukaan pilaamaan hauskaa leikkiä!

      Poista