perjantai 1. elokuuta 2014

Vielä Muonioon

... ja sitten meidän kesäreissut ovatkin aikalailla reissattu. Vielä on tosin elokuussa jälleen tiedossa mökkiviikonloppu tutussa ja turvallisessa Nallikarissa. Toivotaan, että säät suosivat, jotta saadaan ulkoilla koirien kanssa ihan urakalla!

Mutta Muoniossa kävin sukuloimassa koirien kanssa samalla kun isäntä jäi kotiin töitä tekemään. Kyseessä oli muutaman päivän reissu, jonka aikana pojat näkivät jälleen paljon uusia ihmisiä ja paikkoja. Ikävä kyllä Rokin säikähdyshaukunta ei näytä laantuvan, vaan se säikkyy tasaiseen tahtiin aina uusia ihmisiä, jos he liian aikaisin yrittävät ottaa kontaktia eivätkä anna Rokin ensin ihmetellä rauhassa. Jospa sekin kuitenkin selätettäisiin joskus, ainakin pojat ovat nyt paljon rennompia reissuilla kuin aikaisemmin, vaikka treenattavaa vieläkin löytyy.







Yövyimme sukulaisten mökillä Olostunturin kupeessa, jossa poroja näkyikin kerralla enemmän kuin Sodankylän reissun aikana. Kunnon turistien tapaan kamerat lauloivat ja autokin täytyi hotellin lähettyvillä pysäyttää, että saimme useammasta porosta kunnolla kuvia. Eipä noissa maisemissakaan valittamista ollut, kun käväisimme Olostunturin huipullakin! Ainoana ongelmana olivat tukahduttava helle ja äkäiset muurahaiset, jotka ne(kin) jostain syystä hyökkäävät aina ensimmäisenä Akun kimppuun. Lentäviä kiusankappaleita ei ollut haitaksi asti, vaikka niitäkin lyötyi jonkin verran - ja ne tietenkin löysivät Akun. Kenties tumma nahka kerää puoleensa ötököitä, sillä Rokkia ne eivät kiusaa läheskään samassa mittakaavassa. Kiukkuisimmat muurahaiset seurasivat tassukarvoissa mökkiin asti.











Totuttuun tapaan pojat aiheuttivat jälleen hilpeyttä ja ihmetystä ihmisissä, aina sukulaisista vieraisiin asti. Eräskin nainen tuli kaupan ulkopuolella aidosti kiinnostuneena juttelemaan ja kyselemään, millaista elämä on tällaisten koirien kanssa. Ties vaikka olisi saatu pieni kipinä syttymään ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti