sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Vuoden alku



Kuluvan vuoden alku sujui yhtä rauhallisissa merkeissä kuin aikaisemman vuoden loppukin. Olen itse ollut äitiyslomalla ja vauvan myötä päiviin on asettunut tuttu rytmi, jota tuskin koiratkaan ovat pistäneet pahakseen (paitsi aikaisia herätyksiä, kun ulos ei oikein vielä viitsisi lähteä). Olemme vaunulenkkeilleet sään niin salliessa ja koirat kulkevat edelleen nätisti rattaiden kanssa. Ulkona kulkeminen kahden koiran ja rattaiden kanssa sujuu hyvin eikä kommelluksia ole sattunut, vaan ennemminkin vaunut jopa auttavat ohittamaan muita koiria. Ne toimivat muurina ohitettavan koiran ja Rokin välillä, jolloin Rokki osaa lähes joka kerta käyttäytyä. Hyvät tavat muistuvat mieleen joskus jopa ilman rattaita, muttei sen remmikäyttäytyminen vieläkään ihan oppikirjamaista ole.

Sen sijaan ovet ja etenkin hissikäyttäytyminen tuottavat edelleen välillä vaikeuksia. Pojat eivät aina tahdo muistaa, että ne tulevat oviaukoista viimeisenä ja rattaat tarvitsevat tilaa. Kenenkään tassut eivät ole kuitenkaan liiskaantuneet!




Kissoja auringonpaiste ja lähestyvä kevät (tai nyt jo kesä!) houkuttelevat jälleen parvekkeelle. Kiipeilypuu on niiden ikäväksi kuitenkin vieläkin sisällä eikä sitä parvekkeelle siirretäkään ennen toukokuuta, sillä kuun vaihteessa on jälleen edessä osoitteenmuutos. Siinäpä vasta hyvä syy jättää asiat vähän puolitiehen. "Ei tätä kannata tehä, kun kohta kuitenkin muutetaan." Onneksi muutto on jo ihan käsillä ja päästään fiilistelemään tilavampaa asuntoa - maisemien pysyessä kuitenkin tuttuina ja miellyttävinä. Jes!



Pojatkin joutuivat jättämään talviturkit ennen pääsiäistä, eli Aku heitti hyvästit parralleen ja Rokki heitti hyvästit... noh, kaikelle muulle paitsi villahousuille. Trimmerin terä alkoi taas syltätä trimmauksen loppuvaiheessa, joten Rokki on kulkenut entistä hassummannäköisenä kiinanharjakoirana. Aku totutti minut ennen Rokkia liian hyvälle trimmaamisessa, sillä pörrö-Rokki on ihan eri maata ja vaatii pikkuisen enemmän sekä minulta että Moserilta.










Olemme ehtineet myös käydä Sodankylässä jo tämän vuoden puolella. Käytimme isännän pääsiäislomaa hyödyksi ja kävimme sukuloimassa viikon. Vaikka Sodankylässä olikin nätit kevätsäät ja lumet suli välillä loristen, olihan se lumimäärä ihan erilainen Ouluun verrattuna. Yllättäen pojat eivät lumesta ja jäätävistä yöpakkasista välittäneet, sillä ulkoilu illalla ja aikaisin aamulla oli hyvin vastahakoista. Päivällä päästiin kuitenkin jopa plussan puolelle ja silloinhan pojatkin viihtyivät ulkona ihan eri tavalla! Irti niitä ei kuitenkaan tohtinut päästää oikein missään, sillä tarpeeksi rauhallisissa ja hyvissä paikoissa oli joko umpihanki tai jäätä, jonka paksuudesta emme uskaltaneet ottaa selvää. Joen jäälle niitä taas ei viitsinyt päästää hiihtäjien sekaan, vaikka tälläkin kertaa kummankin korvat toimivat hyvin. Pelataan kuitenkin mieluummin varman päälle!


Kaikki ovat siis ottaneet kevään ja auringon hyvillä mielin vastaan. Odottelemme kovasti muuttoa ja tulevaa kesää, joka saadaan edelleen viettää näissä tutuissa maisemissa ja hyvien lenkkireittien vieressä. Tuskaillaan pakkaamista ja fiilistellään uutta asuntoa myöhemmin.

Jostain syystä alla oleva kaksikko on kuvauksellinen parisko. Pojat osaavat välillä jo leikkiä hetken kahdestaan (luonnollisesti valvovan silmän alla), kun Rokki pudottaa vinkupallon lattialle, vauva ryömii sen luo ja hetken puristeltuaan nakkaa lelun kauemmas, jolloin Rokki saa sen noutaa takaisin. Toivottavasti alkanut ystävyyssuhde alkaa kukoistaa kunnolla!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti