Uusia vermeitä

Jo keväällä kävi mielessä, että Rokin kanssa voisi käydä joskus pyörälenkeillä. Pelkän remmin kanssa moinen ei tosin onnistuisi, sillä innoissaan se kuitenkin vain juoksisi pyörän alle tai eteen, joten emäntä alkoi katsella sopivaa pyöräilytalutinta. Melko laiskaa se etsiminen oli, sillä vasta eilen lähti pyöräilytalutin tilaukseen. Sen lisäksi mukana tulee uusi alusta parvekkeelle, koska aikaisempi lojuu nykyisin häkissä suojana (ja sitä edeltävä nakattiin jo roskiin) ja koska emäntä on harvinaisen heikko "tilaa vielä x eurolla, niin saat ilmaiset toimituskulut!" No, sopiva alusta on ollut etsinnässä - vaikka ihan hyvin me on pärjätty ilman sellaistakin...

Pyöräilytaluttimesta kirjoittelemme enemmän, kunhan sitä päästään kokeilemaan. Vaikka Rokilla on energiaa kuin pienessä kylässä, aloitellaan kuitenkin rauhallisesti ja pienillä pyrähdyksillä. Todennäköisesti joudutaan myös opettelemaan pyörän vierellä liikkumista, sillä remmin kanssa ei tosiaan ole uskallettu moisille lenkeille. Toivottavasti yhteistyö alkaa sujua ja pääsemme käymään edes pienillä lenkeillä pyörän kanssa, niin Rokki saisi purkaa energiaansa vauhdikkaammin kuin Akun rinnalla tallustelemalla. ;)

Uuden vempeleen kaveriksi piti tietenkin ostaa valjaat! Käytiin Mustissa ja Mirrissä eksyneenä ihmettelemässä valjaita, ennen kuin myyjä ehti auttamaan. Väriä kysyttäessä totesin vain, ettei saa olla pinkki, ja isännän eka kommentti uusista valjaista liittyikin niiden väriin ja siihen, että onko tuo punainen sen miehekkäämpi. On ainakin sävy sävyyn pannan kanssa! Valjaita on kokeiltu lyhyen iltalenkin ajan ja Rokki kävelee niiden kanssa reippaasti. Pääasiassa noita ei kuitenkaan tulla käyttämään kuin mahdollisilla pyörälenkeillä, sillä ne takuttavat tukan melko reippaasti.

Viikonloppuna Oulussa oli jälleen parin näyttelyn vuoro, ja mekin pyörähdimme paikan päällä sunnuntaina - joskin vain turisteina. Meinattiin ensin jättää pojat kotiin, mutta lähdettiin sittenkin aamulla porukalla bussipysäkille ja sitä kautta Äimärautiolle. Pojat olivat hienosti koko bussimatkan ajan, vaikka niitä ohikulkijoita pitääkin aina ihan pikkuisen nuuhkaista. Näyttelypaikalla se riemu sitten vasta repesikin ja Rokki on piipannut koko rahan edestä oikein ahkerasti. Joka puolella oli kivoja koiria, joiden kanssa ei kuitenkaan päässyt leikkimään, vaikka miten piti mekkalaa. Aku sen sijaan käveli kiltisti perässä ja loppuajan piilotteli isännän turvallisessa sylissä, sillä suuri määrä outoja ihmisiä ja koiria kaikkine äänineen ja hajuineen näytti olevan liikaa ukolle pitkän tauon jälkeen. Hetken aikaa emännän piti ihastella salukikehää ja vakuuttaa isäntä siitä, että se seuraava koira joskus tulevaisuudessa on sitten saluki. Tehtävä onnistui!

"Jo riitti. Oot ottanu jo miljoona kuvaa!"

Tarkkasilmäinen saattaa hoksata, että Akullakin on uusi panta kaulassa. Näyttelyalueelta löytyi herralle kunnon nahkapanta, kun aikaisempi vaaleansininen alkoi olla jo hieman rispaantunut. Ikävä kyllä Akusta ei ole tuon parempia kuvia uuden pannan kanssa, sillä illalla ei vain jaksanut enää poseerata, kun tohelo emäntä ei heti ekalla kerralla onnistunut... eikä edes toisella.

Näyttelyiden jälkeen kävimme vielä emännän vanhempien luona. Paikalla oli myös emännän veljentytöt (2v & 8kk), joita kumpaakin näyttää suuresti huvittavan tämä koirakaksikko. Vanhempi osaa jo odottaa poikia kylään ja haluaisi kovasti silittää, vaikka välillä ujous viekin voiton ja tohelon riehakkaat koirat hieman jänskättävät. Pari palaa pullaa saattoi kuitenkin livahtaa tytön antamana Akun ja Rokin suuhun... Nuorempi tyttö sen sijaan on pysynyt vielä turvallisen välimatkan päässä koirista, mutta kovasti häntäkin naurattaa hassut koirat, ja välillä piti jäädä oikein silmät suurina ihmettelemään esimerkiksi Akun suuria korvia. :)