lauantai 14. heinäkuuta 2012

Oulu KV 2012


Nyt, 14.7. - 15.7. Oulussa on meneillään kansainvälinen koiranäyttely. Kiinanharjakoirien kehä oli aamupäivällä lauantaina, ja Rokki siis lähti Jannin luo laitettavaksi päivää aikaisemmin. Aluksi en ollut varma pääsisinkö itsekin kehän laidalle, mutta onneksi lopulta seikkailin Äimäraution raviradallla ennen kiinanharjakoirien kehää (ja hypistelin myyntikojujen tuotteita).


Sää ei varsinaisesti ollut se kaikkein paras, vaikka huonommissakin olosuhteissa on näyttelyissä käyty. Tuuli oli kova ja välillä satoi vettä rankasti - mutta vain minuutin tai pari, kunnes aurinko tuli taas esiin. Kylmä tuuli teki kuitenkin tehtävänsä ja sai nakut koirat hieman palelemaan, vaikka Rokin tapauksessa myös jännitys saattoi vaikuttaa asiaan. Tänään oli pojan ensimmäinen kerta virallisessa kehässä ja kokemus saattoi olla melko uuvuttava, sillä tuollaisessa näyttelyssä koiria ja ihmisiä on paljon.


Janni siis esitti jälleen Rokin. Rokkari ei ollut erityisen yhteistyöhaluinen, mutta kävely kuitenkin parani loppua kohden. Seisominen sen sijaan olisi voinut sujua paremminkin, joten meille tuli lisää treenailtavaa kotioloissa. Pöydällä Rokki ainakin minun silmiini näytti käyttäytyvän asiallisesti ja antoi tuomarin tutkia itsensä, mutta kyllä siitä huomasi tilanteen jännittävän.


Tuloksena hienosti JUN-EH eikä arvostelussakaan ollut valittamista, vaikka kilpailuluokassa Rokki ei enää sijoittunutkaan. Emäntä on ylpeä! Kehäkäyttäytymisessä on parantamisen varaa, joten sitä ei auta kuin alkaa treenata enemmän. Komea nulikka pojusta on kasvamassa. Sanallinen arvostelu on Jannilla, joten sitä en kovinkaan paljoa uskalla siteerata, jotten vahingossakaan muistele omiani. Tuomari kuitenkin kehui mm. Rokin korvia ja silmiä, mutta moitti jonkin verran etuliikkeitä.

Rokki veljensä kanssa odottelemassa omaa vuoroa
Myyntikojuista mukaan tarttui uusi panta, sillä entinen "pentupanta" takuttaa Rokin hiukset, ja alkaahan ikääkin olla jo sen verran ettei pentupantaa voi enää käyttää. Itse poika ei ole joutanut vielä kotiin. Aku onkin nautiskellut yksinolosta täysin rinnoin, sillä se saa kaiken huomion kokonaan itse. Kävimme Akun kanssa perjantaina vanhempieni luona syömässä ja tervehtimässä Ruotsin sukulaisia, ja poika pääsi eilen ekstralenkillekin. Pitihän meidän jotain hauskaa tehdä pitkästä aikaa ilman pientä riiviötä, mutta varmasti on vanhalla äijälläkin hieman ikävä pikkuveikkaa!

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Toppilan auringonpalvojat

Kotimme piha (eli valtava "metri kertaa metri" -nurmikko) on loistavassa paikassa: aurinko paistaa siihen suunnilleen päivä kolmesta ilta kahdeksaan. Aurinkoisina päivinä siirrymme siis pihalle juomien kanssa, tosin välillä pitää jokaisen jäähytellä sisällä. Piha on sen verran suojaisa, ettei siihen tuule, ja etenkin Aku on huono siirtymään varjoon välillä. Se makaa itsepintaisesti auringossa kunnes se viedään sisälle vilvoittelemaan.




Rokki on kunnostautunut vahtikoirana. Enää se ei tosin hauku jokaista ääntä ja liikettä, mutta ensimmäisenä päivänä kaikki erikoinen sai sen kiljumaan. Tenava ei osaa haukkua tai murista kovinkaan vakuuttavasti, vaan se nimenomaan kiljuu ja pikkuisen koittaa örähtää samalla kun Aku silloin tällöin ilmoittaa pihan vartijoista pikkuisen miehekkäämmin. Onneksi ne nykyään antavat ihmisten liikkua pihalla pääasiassa ilman häiriötä ja tyytyvät vain seuraamaan näitä rauhassa. Naapurisovun ja emännän korvien kannalta on ihan mukavaa, että Rokkikukko osaa välillä olla hiljaakin.

...vähäsen myös Koskelan auringonpalvojia
Rokkari täytti eilen 10 kuukautta, iso poika jo! Kriiseilin jälleen yksi päivä siitä, mihin tämä aika on oikein kadonnut - en minä vielä halunnut pentuajasta luopua! Toisaalta on mukavaa kun pyykkikoriin ei lennä sukkia joka päivä ja vessapaperiakin kuluu huomattavasti vähemmän kun poika on tajunnut jättää kämpän kuivaksi. Viikonloppuna on myös tiedossa Rokin ensimmäinen virallinen näyttely täällä Oulussa. Poika lähtee perjantaina Jannille laittautumaan komeaksi, ja ilmoittelemme varmasti myöhemmin, miten hienosti se hurmasi ihmiset (ja kuinka monta uutta kaveria se sai).

Täällä taas!

Helsingin reissu on takana ja pojatkin ovat palanneet takaisin kotiin vanhempieni luota. Vanha läppärini päätti myös lähteä hieman pidemmälle lomalle ja hajosi, joten pariin viikkoon meillä ei oikeastaan ollut mahdollisuutta kirjoitella kuulumisia. Eilen kuitenkin saapui uusi kone, joten kirjoittelu voi jatkua taas!

Lopulta tuli kunnon kesä pohojoseenki
Ikävä kyllä muutamat kuvat, jotka oli tarkoitus ajan kanssa lisätä tänne, ovat nyt vanhan koneen kovalevyllä enkä ole vielä saanut sitä käsiini. Niitäkin otoksia toivottavasti siis nähdään täällä, vaikka etenkin kauniina kesäpäivinä tulee helposti räpsittyä paljon lisääkin.

Kesäkuu oli pääasiassa melko koleaa meillä päin, joten heinäkuun ensimmäisen päivän helteet otettiin innolla vastaan. Olemme ottaneet kilpaa aurinkoa pihalla (tai no minä ja Aku, Rokki on keskittynyt leikkimään ruohonleikkuria), mutta pojat eivät ole vielä heittäneet talviturkkejaan pois. Aku tuskin heittääkään, Rokista en ole vielä täysin varma. Voi olla että sitäkin joutuu hetken suostuttelemaan.

Milla majailee edelleen Misun kanssa sen omistajan, Markon, luona. Jostain kumman syystä Milla tuntuu viihtyvän nykyään paremmin kyseisen henkilön seurassa ja juoksee Markoa eikä suinkaan minua vastaan. Mummoni analysoi tilanteen omalla tavallaan: "Se tietty pelekää et viet sen kottiin ja pyssyy siksi kaukana susta." No, Millalla on kivaa hoidossa ja niin kauan kuin se ei tuhoa paikkoja tai aiheuta harmaita hiuksia, saa se myös hieman venyttää lomaansa. Tytöt tulevat nykyään paremmin toimeen ja jopa leikkivätkin välillä, joten mikäs siinä.

Pusu isoveikalle, vaikkei se nii tykkääkään
Tämä oli nyt vain tällainen muistutus siitä, että hengissä olemme edelleen. Eihän meidän päivitystahti muutenkaan ole ollut erityisen vaikuttavaa. :)