tiistai 23. lokakuuta 2012

Pikku tuholainen

Ilmeisesti johtojen teippaukset ja piilotukset ovat onnistuneet, sillä Misu on keksinyt uuden tavan viihdyttää itseään.



Tätä on tapahtunut jo monta kertaa (lähinnä öisin), mutta eilen saatiin pikkukisu rysän päältä kiinni. No, lapsi on terve kun se leikkii... Nykyään vessapaperia säilytetään jossain muualla kuin telineessä.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Trimmausta, sukulointia ja koirapuistoilua


Tämä on nyt tällainen pikainen kirjoitus meidän kuulumisista. Mitään kovin mullistavaa ei ole tapahtunut, mutta toivottavasti tällä viikolla päästään esittelemään Rokin uutta pukua talven varalle. Ainakin Oulussa lämpötilat alkavat tippua sen verran alhaisiksi, että ilman vaatteita ei oikein tarkene.



Siinä vähän vertailun vuoksi kuvamateriaalia siitä, kuinka karvaisia nämä herrat oikein ovat... Rokki oli kasvatellut rintakarvoja noin puolitoista kuukautta, Aku tuplasti sen. Ero on melko huima paitsi tietenkin tuossa karvan määrässä, niin myös laadussa. Kyllä sitä välillä tulee ihmeteltyä, että miten kaksi noin erinäköistä (ja eriluonteista!) koiraa voi olla samaa rotua.

Trimmailun osasyynä oli sunnuntainen vierailu vanhemmilleni. Tällä kertaa jouduimme liikkumaan bussilla, mutta onneksi pojat osasivat käyttäytyä pitkän bussimatkan hienosti. Hieman emäntää kyllä epäilytti, sillä Akun viimeisintä bussimatkaa en edes muista, ja Rokkikin on ollut bussissa vain kerran eikä erityisesti pidä autoiluista. Meidän karvaton joukkuea näytti kyllä piristyttävän kanssamatkustajien sunnuntaista aamupäivää, sillä saimme osaksemme melko paljon iloisia ilmeitä (tai huvittuneita, vaan samapa tuo - saatiin ihmiset silti hymyilemään :D).


Vanhempieni luona pojat pääsivät jälleen sekä lenkille että päiväunille isäni kanssa, joten reissu oli tietenkin onnistunut. Tuliaisina saimme hieman hirvenlihaa, joka maistui koko porukalle; Misukin on salakavalasti opetettu syömään kunnon lihaa.

Emännällä alkoi tänään syysloma koulusta, joten tiedossa on rankkaa lomailua. Tänään kävimme porukalla koirapuistossa, vaikka sää olikin melko viileä ja välillä sateli hieman vettäkin. Vaatekassin pohjalta löytyi kaksi samanlaista toppapukua, jotka ovat aikoinaan Akulle ostetut. Tyylikkyyden nimissä kummallekin pojalle samanlaiset puvut päälle ja ei kun pihalle!




Rokki riekkui ympäri puistoa, joskin rauhallisemmin kuin yleensä - taisi johtua pikkuisen liian isosta puvusta. Aku taas toteutti itseään ja pysytteli tutussa suunnitelmassa: hengaili ja tarkkaili muita. Pari kertaa se innostui pyrähtämään kauemmas, mutta pääasiassa seurasi tarkasti emännän jalan vierellä ja sovitti askeleet samaan tahtiin. Fiksu koira, kun osaa seurata opettamattakin.

Syksyn pukumuotia... Löysä haalari ja tiukka mantteli.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Rottavauvat ja hämyheikit

Emäntä vieraili viikonlopun aikana siskonsa ja tämän avomiehen luona Helsingissä. Pariskunnalta löytyy hieman erilaisia otuksia lemmikkeinä, ja päätin jakaa muutaman valokuvan niistä karvapalleroista.





Rottapojat Pierre ja Jacques voittivat emännän puolelleen helposti. Kuusiviikkoiset veljekset olivat suloisia vipeltäjiä, mutta vähän meinasi välillä ujostuttaa ja jänskättää. Monta kertaa kumpikin kuitenkin kävi sylissä, vaikka enemmän vauhtia löytyi turvallisesti häkin sisällä juostessa ja velipojan kanssa kähistessä. Näiden veljesten tapaaminen ei kuitenkaan laskenut emännän rottakuumetta millään lailla!

Toisenlaiset lemmikit eivät sitten aiheuttaneetkaan minkäänlaisia riemunkiljahduksia, vaikka pikkuhiljaa emäntä alkaa päästä pelosta ja jännityksestä yli. Kolme karvakoipista hämähäkkiä asustelevat olohuoneessa, mutta viime kertaan edistystä on ehdottomasti se, että nyt emäntä luotti niiden pysyvän kodeissaan. Pääasiassa...

Mikäli jotakuta kiinnostaa, niin näistä kaveruksista Edgar on Acanthoscurria geniculata (brazilian white-knee) ja Humbert on puolestaan Grammostola pulchra (brazilian black). Kumpikin täyttää loppuvuodesta yhden vuoden. Näiden pikkuisten otusten jälkeen 10-vuotias Rosita aiheuttikin enemmän väristyksiä, sillä siltä tuota kokoa löytyi kahden edellisenkin puolesta. Rosita on lajiltaan Grammostola rosea (chilean rose tarantula).


Humbert


Edgar


Rosita


Kuvian huonohko laatu ei tietenkään johdu siitä, että kuvaajalla saattoi kädet vähän täristä... :D

Viikonlopun aikana vierailimme myös Korkeasaaren eläintarhassa, joten eläimiä ei viikonlopusta puuttunut! Omat elukat viettivät rauhallisen viikonlopun kotona ja kaikki oli kuulemma sujunut hyvin. Oli mukavaa päästä lomailemaan, mutta onhan se aina hauska palata kotiinkin takaisin.

torstai 11. lokakuuta 2012

Pojat shoppailemassa


Mira vinkkasi aikaisemman lelupostauksen yhteydessä, että Peten Koiratarvike.comissa olisi myynnissä pureskelun kestäviä leluja. Siispä tuumasta toimeen: tilasin pojille saman tien kolme erilaista Orka aktivointilelua, joista yhteen saa piilotettua herkkujakin. Leluja ei ollut mitenkään hinnalla pilattu, joten tilasin vielä seuraksi remmin ja herkkupaketin. Namit eivät tosin näyttäneet maistuvan ainakaan Akulle, Rokki yritti hieman paremmalla ruokahalulla ja keskittyi sitten vain leluihin - sitä toisaalta onkin helpompi motivoida leikkimisellä kuin ruoalla, toisin kuin Akua.



Ihan aluksi yhdestä lelusta meinasi tulla tappelu, mutta Akun kiinnostus niitä kohtaan laantui melko pian ja Rokki sai rauhassa kantaa kaksi lelua häkkiin piiloon. Materiaali ei kuitenkaan aiheuta inhon puistatuksia vaikka kumia onkin, vaan kumpikin on leluja jonkin verran järsinyt. Nämä ovat nimenomaan tarkoitettu siis pureskelusta pitäville koirille, mutta Rokki on ehtinyt yhdestä lelusta jo napsia palasia irti...

Remmin tilasin alkujaan Rokkarille, mutta se osoittautuikin sen verran paksuksi, että vaihdoin Akun vanhan remmin Rokille ja laitoin tämän uuden tilalle. Paketissa oli mukana myös vihreä led-valo koiran pantaan kiinnitettäväksi, ja koska Akun uudessa hihnassa on heijastimia, napsautin sen Rokin pantaan. Nyt mekin näymme vähän paremmin syysiltoina!

Aku vannoo edelleen narulelun nimeen :)
Vielä pitäisi ostaa Rokille vähintään jonkinlainen fleecehaalari ulkoilua varten, sillä nykyinen ei ole erityisen käytännöllinen. Ajattelin ottaa Rokin mukaan joku päivä ja käydä eläinkaupassa kunnolla testailemassa, millaisia vaatteita sieltä löytyykään.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

He ovat täällä taas

Misu on selvästi asiasta hyvillään...
Kissat ovat palanneet "viikonloppuhoidosta", eli parin kuukauden mittaiselta lomalta. Meidän tapauksessa on näköjään mahdotonta pysyä siinä sovitussa suunnitelmassa, vaan nuo hoitoajat venyvät aina. Onneksi mitään vahinkoa ei kuitenkaan sen suhteen ole tapahtunut: kissat saivat nautiskella elämästä ilman koiria (tai lähinnä Rokkia) ja sinä aikana ystävystyivät paremmin. Hoitotäti-Hannan mukaan tytöt leikkivät, nahistelivat, söivät ja nukkuivat yhdessä, joskaan eivät sentään aivan vierekkäin. Enemmän sitä kilpailua taisi olla siitä, kumpi ehtii Hannan kainaloon nukkumaan.


Elo pikkuisessa yksiössä on siis palannut takaisin normaaliin. Vilinää ja ääntä riittää, iltaisin on sohvalle tunkua kun jokainen tahtoisi juuri sinun syliisi (vaikka Misu pääasiassa viihtyykin yksin tihutöiden parissa). Ja niitä tihutöitä sitten riittääkin, sillä pikkukisulla riittää energiaa muillekin asti. Olemme piilottaneet suurimman osan johdoista suojien sisään ja osa on teipattu kiinni pöytään, jotta Misu ei pääse tuhoamaan enempää johtoja. Tavaroita olen järjestellyt sen mukaan, ettei se oikein keksisi mitään hauskaa ja vaarallista, millä leikkiä. Kaivoin myös yksi päivä esille yhden Millan vanhoista leluista, joilla rouva ei itse enää jaksa leikkiä, mutta josta kaikki muut sitten innostuivatkin.

Alla kuvia kultakalan kanssa leikkimisestä, vaikka ikävä kyllä kuvat olivat lähes poikkeuksetta heilahtaneita, rakeisia tai muuten vain taitavasti epäonnistuneita.





Fiksut ja filmaattiset... :)
Kissat ja koirat tottuivat pienen alkujärkytyksen jälkeen toisiinsa nopeasti ja käyttäytyvät nyt kuin mitään taukoa näkemisestä ei olisikaan ollut. Milla on tosin hommannut itselleen uuden nukkumapaikan: pyykkikori. Siellä saa varmasti olla rauhassa muilta, ja pyykkivuoresta päätellen alustakin on pääasiassa pehmeä.