Pieniä vieraita

Meillä on tänään aloitettu päivä siivoamalla. Ilmeisesti myös Misu oli aamuyön aikana yrittänyt siivota jotain keittiöstä, sillä lattialle oli revitty talouspaperirulla, mutta emännän hommaksihan niiden riekaleiden siivoaminen jäi. Aamulenkkien ja ruokailujen jälkeen on sitten alettu puunata koko kämppää lattiasta viemäreihin, sillä yleinen siivottomuus on aiheuttanut harmaita hiuksia, mutta meillä myös kävi tänään vieraita!

Muutaman tunnin siivoamisen ja tavaroiden siirtelyn aikana pojat eivät malttaneet nukkua, joten nyt vieraiden lähdettyä on peittojen alla aika väsynyttä porukkaa.

Tutkittiin, miltä anturat näyttää :)

Visiitti meni oikein mukavasti! Tytöt ovat nähneet koirat ennenkin, varsinkin Jessica osaa jo leikkiäkin niiden kanssa ja on selkeästi haltioissaan, vaikka välillä vähän jänskättääkin. Nuorempi Janita on vielä toistaiseksi seurannut ihmeellisten otusten menoa turvallisen välimatkan päästä, sillä naama meinaa helposti kääntyä mutruun, kun koirat alkavatkin pelottaa. :) Tänään Janitakin kuitenkin silitti iloisesti nauraen Rokin tukkaa, kun sai istua turvallisesti mummon sylissä.

"Kisulitkin" ovat äärettömän jänniä Jessican mielestä, vaikka kissat eivät aivan jaakaan tuota mielenkiintoa... Kumpikin pysytteli jälleen tänään pääasiassa omissa oloissaan, vaikka pari kertaa ne livahtivatkin näkösällä. Ilmeisesti hälinää oli kuitenkin liikaa, jotta ne olisivat jaksaneet kovin kauaa seurata menoa.

Viikonloppu täynnä reippailua

Aina silloin tällöin tulee sellainen olotila, jonka seurauksena pitäisi päästä mökkeilemään. Koska meillä ei ole autoa tai mökkiä, niin ratkaisimme tämän haaveen helpoimmalla vaihtoehdolla: varaamalla mökin "naapurista" eli Nallikarista. ;)

Perjantaina olimme leirintäalueella kuuden aikaan. Matka kesti parisen tuntia, mutta löntystelimme hitaasti (kiitos tavaroiden!), sillä mikäpä kiire meillä siinä olisi ollut. Mökille päästyä piti hetki levätä, ennen kuin jaksoimme käydä pyörähtämässä viereisessä koirapuistossa ja käydä iltalenkin meren äärellä.

Mikä noiden mutruhuulien tarkoitus on.. :D

Lauantaina aloittelimme päivää jo seitsemän aikaan. Koirapuistossa oli jälleen hyvin tilaa, kun suurin osa leirintäalueen majoittujista taisi olla vielä unten mailla. Koirapuisto oli positiivinen yllätys, sillä kumpikaan meistä ei ollut tiennyt moisen olemassaolosta, mutta pieni ehostus ei olisi pahitteeksi. Ensinnäkin jonkinlainen valo olisi kätevä, sillä pimeän tultua puistossa ei näe mitään; meilläkin oli perjantai-iltana taskulamppu mukana. Pienelle koiralle puiston aidat ovat ihan ok, mutta suurempi koira taitaisi tulla läpi, mikäli niin päättäisi. Yhdellä sivustalla oli vanhaa puuaitaa, mutta sekin ylsi vain mahaan asti, kun taas kaikki muut reunat olivat aavistuksen hataran näköistä aitaverkkoa. Kyllä siellä näkyi myös isompia koiria omistajineen, mutta pääasiassa koirapuistoilijat olivat samaa kokoluokkaa meidän kanssa. Sen lisäksi joku voisi silloin tällöin peittää niitä kaameita kuoppia, ennen kuin joku loukkaa itsensä. Rokki heitti jo perjantaina kuperkeikan, kun pimeässä emme niitä kuoppia hoksanneet ja poika juoksi tyhjän päälle. Onneksi mitään ei käynyt ja Rokki uskalsi irrotella myöhemminkin eikä alkanut arastella.

Akun mielestä parasta koirapuistossa taisi olla tuo pöytä, josta tosin komennettiin aina pois. Oli kuitenkin mukava nähdä, miten paljon sekin tutki hajuja ja jopa spurttaili hieman!

Lauantaina käytiin myös kävelemässä Edenin takana kuntopoluilla. Lämpötila oli sääennusteiden mukaan liki +20 astetta, ja siltä se kyllä tuntuikin, kun aikansa taapersi auringon paisteessa eteenpäin. Lepo mökillä oli taas erityisen tervetullutta vaihtelua, ja vastoin tapojaan Rokkikin on nukahtanut saman tien lenkin jälkeen.

Sunnuntaina kävimme aamulenkillä jälleen koirapuistoilemassa ja meren rannalla. Rannallehan meillä ei ollut koirien kanssa asiaa, mutta hipsittiin sitten sivummalla ihastelemassa maisemia.

Meillä oli tosi kiva viikonloppu, vaikkei tämän kauemmas nyt päästykään mökkeilemään. Hietasaari on kuitenkin kaunista seutua lenkkeillä, joten ihan mielellään siellä tallusteli. Sen lisäksi väsyneenä ja nuhjuisena vartin automatka kotiin oli erityisen kiva, kun ei tarvinnut montaa tuntia nuokkua kyydissä!

Rakas joulupukki...

Meillä oli tänään puunauspäivä. Emäntä istui kylpyhuoneen lattialla pari tuntia trimmaten, pesten ja harjaten paria koiraa, jotka olisivat halunneet olla missä tahansa muualla. Siinä selkä köyryssä istuen erittäin ergonomisessa asennossa, tuli mieleen pari ideaa, joita me ehdottomasti tarvitsisimme noihin puunaushetkiin.

Pesuallas. Ei olla edes niin tarkkoja siitä, millainen se olisi. Kunhan siihen mahtuisi yksi pieni koira ja vettä. Ja kylpyhuone pysyisi edes puoliksi kuivana. Joku vatikin käy ihan hyvin.

Trimmauspöytä. Joskus on hätäpäissään trimmattu keittiön pöydällä pyyhkeen päällä (ei sentään Rokkia, vaan Aku) ja joskus pesukoneen päällä. Nykyisin trimmataan siellä kylpyhuoneen lattialla ja jonkin ajan kuluttua selkä ei vain enää pidä ajatuksesta. Jumitus on tällä hetkellä niin onnistunut, ettei selkä taida enää tämän päivän aikana suoristua.

Ei kai se auta kuin alkaa metsästellä sopivia kamppeita.

Mikähän turbohuulipäivä pojilla on tänään ollut... :D

Rokki 2v! & Asiaa siitä ruoasta

Rokki sisaruksineen täyttää tänään, 10.9.2013, kokonaiset kaksi vuotta! Pieni kiusanhenki on muka joulukuussa pyörinyt meidän jaloissa jo kaksi vuotta, en usko. Onnea silti!

Ja kuten asiaan kuuluu, on miekkosella tietenkin ikänsä takia komea naamakarvoitus... Itseasiassa koko kropassa, tuohon rintaan vain ei jostain syystä kasva kunnolla karvaa. Tällä viikolla pitäisi terästää trimmeri ja siistiä kummatkin koirat.

Miten niin meillä naiset määrää... :D

Päivä on sujunut erittäin rauhallisissa merkeissä. Synttärisankaria juhlistettiin kuitenkin oikein juhla-aterialla, kun emäntä kävi hakemassa ilmaisen MUSH B.A.R.F Vaisto -aterian Tassulan Puodista. Samalla mukaan tarttui pari lihapötköä pakkaseenkin.

Aku on näistä kahdesta ollut aina se persompi ruoalle. Sitä on ollut helppo kouluttaa ruoan avulla ja kokkailujen aikana se pyörii tarkkana jaloissa odottamassa, jos jotain sattuisi vahingossa putoamaan lattialle asti. Rokki sen sijaan on eri maata: sen kärsivällisyys ei aina tahdo riittää edes ruokakupin tyhjentämiseen. Välillä täytyy käydä juoksemassa kämppä ympäri, ennen kuin kupin tyhjennystä voidaan taas jatkaa. Sen lisäksi toisinaan raaka lihakin on Rokilla tökkinyt, kun taas Aku olisi valmis syömään niin paljon, että maha ratkeaisi.

Yllätyinkin lopputuloksesta. Annoin pojille parin Vaisto-lihapullan lisäksi hieman muroja ja edellisessä kirjoituksessa kerrottua "Bellan lempiruokaa" (joka muuten maistui pojille erityisen hyvin ja mahatkin pysyivät kunnossa, vaikkei se ruoka tosiaan niin hyvin sulanutkaan, kuin olisimme toivoneet...), jotta kupit varmasti tyhjenisivät. Aku on yleensä ollut nopeampi syömään, mutta tällä kertaa Rokki oli nuollut kuppinsa puhtaaksi ennen Akua. Se yleensä jättää sekä kuppiin että kupin ympäristöön ruokaa sinne tänne, mutta nyt penikka olisi tahtonut lisää! Aku sen sijaan söi kiltisti kaiken muun, mutta Vaistot jäivät kuppiin. Minun oli pakko paloitella palleroita enemmän ja tarjota kuppia Akulle uudestaan, mutta se ei edelleenkään edes maistanut niitä. No, kokeillaan vielä huomenna aamuruoalla ja jos ei vain maistu, niin kyllä Rokki tuon pussin syö tyhjäksi eikä Akunkaan tarvitse nälkää nähdä.

Mikäli joku kiinnostui kokeilemaan, niin MUSH:lla on edelleen käynnissä tämä kampanja, jossa saa ilmaisen aterian (klik!)