Reissu hiekkamontulle

Olimme jo kauan aikaa puhuneet isäni kanssa siitä, miten meidän pitäisi lähteä poikien kanssa käymään jossain syrjemmällä ja päästä ne irrottelemaan sinne. Rokki kyllä irrottelee missä tahansa (välillä yrittää sitä hihnassakin...), joten se ei ole ongelma. Aku ei kuitenkaan tahdo irrottautua kovin helpolla vierestä, ja koirapuistoilua aristan sen kanssa kuitenkin jonkin verran: äijä osaa olla melko känkkäränkkä eikä erityisemmin välitä vieraista koirista.

Ei muuta kuin pojat autoon ja nokka kohti Oulunsaloa. Isä huuteli takapenkiltä neuvoja hiekkamontulle ja tytär koitti löytää oikeaan paikkaan, ja lopulta päädyimme sinne minne pitikin. Paikalla ei ollut ketään muuta, joten hieman hiekkatiestä kauemmas päästyämme irrotimme pojilta remmit: Rokki ryntäsi saman tien hillittömään juoksuun ja Aku jäi odotusten mukaisesti viereen tallustelemaan. Sitä piti jonkin verran yllyttää ja innostaa (toisin sanoen nakella herkkuja mahdollisimman kauas ja juosta itsekin välillä), mutta kyllähän se sentään pari kertaa spurttaili oikein sydämensä kyllyydestä. Ilmeisesti sohvaperunalla loppui kuitenkin kunto kesken, sillä pääasiassa se vain löntysteli tai yksinkertaisesti seisoi ja tuijotti pikkuveikan riehumista.

Mää tiijän, et ne namit on täälä!

Kerran Aku tosin lähti meistä kauemmas, ja silloin kuulo ei sitten toiminutkaan ennen kuin herra itse viitsi jälleen huomioida meitäkin. Kauempana metsän rajalla oli ilmeisesti joku uskomaton haju, joka oli pakko löytää ennen kuin saattoi palata meidän luoksemme. Sitä tempausta lukuunottamatta pojat kuitenkin käyttäytyivät hyvin, leikkivät ja riehuivat sydämensä kyllyydestä ja malttoivat tulla kiltisti luoksekin kun niitä huusi. Yllätyin jopa kuinka kuuliainen Rokki oli, sillä sen tottelemista pelkäsin hieman enemmän. Välillä tosin tuntui, että Rokkari oli se, joka totteli paremmin...

Hiekkamontun jälkeen käväisimme kahvilla lauttasatamassa, ja pojatkin saivat oman osansa sämpylästä (tai lähinnä sen kinkkusuikaleista) ja ehtivät ihmetellä lossia odottelevaa väenpaljoutta. Meillä oli tosi kivaa, pojat nauttivat olostaan ja syksyinen sääkin oli mitä parhain. Teemme varmasti myöhemminkin uuden samanlaisen reissun, kunhan vain saamme autoa lainaan. Kuinka kivaa olisikaan, jos emännällä olisi oma auto!

Kumpi olikaan se vauhdikkaampi?

Parhaimmat kaverit! :)

Haaste

Tällä kertaa emännän vuoro olla hetken aikaa parrasvaloissa, kun Hanna haastoi blogissaan.

Liebster

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia. 
Liebsterin ajatuksena on saada huomiota niille blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.
Haastan: Miran, Jennin ja Sannan (vähän koiramaisempaa porukkaa :))

1. Mikä sai sinut aloittaan bloggaamisen?
Aloitin, koska halusin kertoa poikien ja Millan kuulumisia kavereille sekä poikien kasvattajille ja sijoittajalle.
  
2. Millainen olet luonteeltasi?
Olen positiivinen ja tilanteesta riippuen joko vauhdikas tai rauhallisempi. Olen aina pitänyt eläimistä, enkä usko että enää tämän jälkeen tulee päivääkään, jolloin en jotain karvaista tai karvatonta otusta omistaisi.
  
3. Kumpaa ilman et voisi elää: ystäviä vai perhettä?
Vaikea kysymys, mutta en usko että voisin elää ilman perhettä. Toisaalta läheisimmät ystävät tuntuvat jo tavallaan osalta perhettäni.

4. Intohimosi kohde?
Eläimet, etenkin koirat. Viihdyn kaikenlaisten eläinten parissa, vaikka toisinaan noiden omien lemmikkien kanssa meinaakin mennä hermo.

5. Mitä ystävyys sinun mielestäsi on?
Sitä, että voi luottaa toiseen ja kertoa kaiken, vaikkei aina mielen päällä niin järkevää asiaa olisikaan. Hauskanpitoa ja vakavampaa meininkiä.

6. Lempi esineesi? Miksi juuri se?
Varmaan kännykkä, nyt tuon uuden kännykän myötä se on sen verran monikäyttöinen vehje.

7. Millaista musiikkia kuuntelet?
Oikeastaan laidasta laitaan, suomalaista iskelmää ja hittilistojen poppia. Riippuu paljon mielentilasta.

8. Oletko koukussa johonkin ruokaan tai syötävään? Mihin? 
Tällä hetkellä alas menevät varsinkin sipsit ja dippi liiankin hyvin... Maha kiittää.

9. Jos saisit tavata kenet julkkiksen vain kuka se olisi? Miksi juuri hän?
En tiedä, vaikea sanoa... En ole ikinä osannut vastata tällaiseen kysymykseen. Tosin esimerkiksi Michael Jacksonin keikan olisin halunnut nähdä, en välttämättä tavata miestä kuitenkaan kasvotusten (menisin aivan lukkoon :D).

10. Mitä ajattelet koulukiusaamisesta?
Turhaa ja ikävää, en ymmärrä koulukiusaajia.

11. Mitä ajattelet lävistyksistä ja tatuoinneista?
Lävistyksistä en niin perusta (paitsi perinteisistä korvakoruista), mutta tatuoinneista pidän ja omaakin ihoa koristaa sellainen.


Ohjeet seuraavalle!

Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata niihin yhteentoista kysymykseen jotka haasteen antaja on
esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten 11 uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi.
Keksi 11 uutta kysymysta joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.

1. Miten päädyit koirasi nimeen?
2. Miksi juuri kyseinen rotu?
3. Miten perheenjäsenesi/läheisesi suhtautuvat koiraasi?
4. Kuinka kauan sinulla on ollut koiria?
5. Koirasi lempinukkumapaikka?
6. Onko teillä paljon koirakavereita?
7. Entä kavereita muiden lajien edustajista?
8. Matkusteletteko paljon?
9. Missä koirasi on yleensä hoidossa?
10. Millaisia temppuja koirasi osaa?
11. Entä onko se kouluttanut sinut hyvin tottelemaan?

Ulkoasua päivitetty

Koska emäntä on ollut tänään hieman puolikuntoinen, on vapaapäivä pitänyt käyttää kerrankin sopivalla tavalla hyödyksi. Blogin ulkoasua on muokkailtu (toivottavasti parempaan suuntaan), ja koska kotisivujen tekeminen vain on niin kamalan raskasta, ylhäällä olevista linkeistä löytyy pikkuiset esittelyt. Ne saavat toistaiseksi riittää, jos sitä joskus jaksaisi ihan oikeat kotisivutkin tehdä.

Tänään ollaankin sitten otettu rennosti ja muun muassa kokkailtu. Emäntä on kokeillut ruoanlaittotaitojaan, jotka ehkä ajan kanssa paranevat; toistaiseksi pojat saavat kuitenkin paljon maistiaisia esimerkiksi palaneista lätyistä. Massut täynnä onkin hyvä kellahtaa sänkyyn samaan kasaan (Rokki on mukavasti opetellut nukkumaan tyynyn päällä) ja nähdä unia vaikka niistä kärähtäneistä plättysistä. Palailemme myöhemmin muiden juttujen kera!

Liminka RN + pari mätsäriä

Oulu KV

Rokki on siis tänä aikana käynyt näyttäytymässä Limingan ryhmänäyttelyssä 1.9 sekä parissa match show'ssa. Tämän kirjoituksen kuvitukset ovat Oulun kansainvälisen näyttelyn päivältä, sillä minulla ei ole kuvamateriaalia Limingasta tai noista mätsäreistä.

Toisesta mätsäristä Rokki sai sinisen, toisesta taas punaisen nauhan. Sinisen nauhan saadessaan emäntä astui kehään monen vuoden tauon jälkeen ja se saattoi näkyä... Jännitys ei tosin ehtinyt nousta kovin paljoa pintaan, sillä jouduimme odottamaan vuoroamme pitkään ja alkujännitys ehti kyllä laimentua siinä. Kehäkäytös ei mennyt sillä kertaa aivan putkeen, sillä Rokki jotenkin jäätyi ja mistään ei tullut mitään. Tulipahan kuitenkin treenattua!

Punaisen nauhan Rokki sitten nappasi Jannin kanssa, ja silloin yhteistyökykyäkin löytyi kuulemma enemmän (emäntä ei vuoden pahimmalta flunssalta jaksanut liikkua kotisohvalta minnekään). Pikkuhiljaa siitäkin ehkä kehäkettu saadaan.

Limingan ryhmänäyttelyynkään emäntä ei lähtenyt mukaan - ikävä kyllä, sillä siellä Rokkari pärjäsi hienosti! Kasvattaja esitti Rokin, käyttäytyminen sujui kuulemma taas hienosti ja tuliaisena tähän mennessä ehkä hienoin arvostelu!

Tuomarina oli Irina Poletaeva ja tuloksena JUN ERI1: "Enough masculine. Very promising but not ready yet. Correct head proportions. Could have a bit less stop. Could show better ears carriage. Scissors bite. Good neck & topline. Correct tail set. Rib cage enough developed for the age. Very well angulated. Moves well when he wants. Healthy skin."

Arvostelun jälki on aavistuksen hieroglyfimaista, joten en mene takuuseen kaikista sanoista. :D

Mitkä hörökorvat?

Loppuun vielä Akustakin pari komeaa kuvaa samalta päivältä. Aku saisi opettaa nuoremmalleen, miten seisotaan nätisti ja pysytään paikoillaan niin kauan, että joku ehtii ottaa kuvan...

En vielä tiedä Rokin seuraavista näyttelyistä, mutta infoan niistä jälleen kunhan ovat ajankohtaisempia!

1-vuotias Rokki

Windy Forest's Star-pentue täyttää tänään, 10.9.2012, yhden vuoden. Onnittelut siis pikku-Ropsulle ja sisaruksille!

© Noora Ukkola

Näin on äijä miehistynyt ja kasvanut. Ensimmäinen kuva on kasvattajan luota ja toinen kuukautta vaille vuoden ikäisenä. Lahjoja ei ole tänään jaettu, mutta herkkuruokaa on syöty niin aamulla kuin tullaan syömään illallakin. Pitäähän sitä jollain lapsukaista hemmotella. :)

Ja meillä olisi vaikka mitä kerrottavaa! On näyttelyuutisia ja muutakin höpöteltävää, mutta kirjoittaminen on nyt jäänyt. Emäntä lupaa tsempata ja ilmoitella, miten pojalla on mennyt näyttelykehissä sekä muun muassa laitella kuvamateriaalia siitä, että Aku ja Rokki ovat kuin ovatkin kavereita. Toisinaan voi tulla erimielisyyksiä, mutta todella harvoin.

Palaillaan paremmalla ajalla, kissoistakin olisi nimittäin kerrottavaa!

Uimaan!

Kuvat ovat parin viikon takaiselta uintireissulta, kun kävimme porukalla Toppilan rannassa kahlaamassa. Vesi oli yllättävän korkealla, joten pojat matkustivat särkälle ja pois turvallisesti sylissä (samalla kun me kolme kastelimme lahkeemme).

Rokki lähti poikien kanssa hieman syvemmälle, samalla kun me jäimme Akun kanssa aivan matalikkoon pyörimään. Aku on tosiaan uinut viiden vuoden aikana ainoastaan kerran ja silloinkin "vahingossa", kun se päätti syöksyä pelastamaan minut vedestä ja huomasikin yllättäen itse olevansa pulassa. Pikkuisen paniikin takia uiminen oli avutonta räpistelyä, ja katsoin parhaimmaksi napata poika syliin turvaan. Tälläkään kertaa Aku ei kahlannut edes kovin syvälle, mutta Rokki sen sijaan pinkoi muiden perässä.

Uimiseksi ei Rokinkaan räpistelyä voinut sanoa, mutta kyllä se kasteli itsensä kokonaan. Rannalle olikin sitten kova hoppu kun pojat kääntyivät takaisin, ja pian pyyhkeen sisällä värjöttelikin märkä harjispoju. Ilta ei ollut kaikkein paras ajankohta kylmän tuulen takia, mutta saimme tehtyä edes pienen reissun rannallekin. Kyseinen ranta on siis pari särkkää Toppilan ulkoilualueen edustalla, ja sitä asuttavat pääasiassa lokit ja muut linnut. Silloin tällöin olen nähnyt alueella muitakin koiria omistajiensa kanssa, ja pari kertaa jopa perheitä uimassa. Suosittelen uimista varten kuitenkin vieressä olevaa Nallikarin rantaa, on huomattavasti mukavampaa kun ei tarvitse väistellä lintujen jätöksiä.

Emännän pikkune hylje

Kemi KV 2012

21.7.-22.7. oli vuorostaan Kemin kansainvälisen näyttelyn vuoro, Rokki lähti lauantaina Jannin mukana Kemiin ja sunnuntaina oli harjisten kehä. Tämän kirjoituksen kuvista kiitokset Royalette's kennelille. :)

Itse en tällä kertaa lähtenyt mukaan, joten minulla ei ole sen kummempaa tietoa näyttelyiden kulusta tai Rokin käytöksestä. Edelleen pentua kiinnostaa kaikki muu paitsi oleellinen, ja hihnassa tulee vedettyä muiden koirien perässä ja niiden luo. Ilmeisesti Rokki on kuitenkin sen verran asiallisesti käyttäytynyt, ettei ole tuomarin edessä alkanut temppuilla. Muiden koirien seurassa Rokki onkin sitten käsitykseni mukaan käyttäytynyt omalla, tohelolla tavallaan, ja naistenmiehen eleitä on havaittavissa...

Tuloksena jälleen JUN-EH. Tuomarina Pirjo Aaltonen: "Mittasuhteiltaan sopusuhtainen, ääriviivoiltaan tyypillinen nuori uros. Riittävä pään pituus. Riittävät kulmaukset. Iho hieman punoittaa. Voisi esittää liikkeensä paremmin, kiskoo hihnassa. Liikkuu hyvin takaa, edestä hieman kapeasti. Kantaa häntäänsä ajoittain hyvin."

Nakkaan tähän nyt mukaan Rokin arvostelun Oulun kansainvälisestä näyttelystäkin, kun en sitä aikaisemmin uskaltanut lainata kovin tarkkaan ulkomuistista (tuomarina Steven H. Seymour): "Masculine young dog. Lovely size & good bodyshape. Nice dark eye. Large well placed ears. Very good feet. Bodylenght is good. Tailset could be higher. Skin condition could be better. Movement a little close in front."

Seuraavaksi Rokilla onkin tiedossa näyttelyreissu Liminkaan syyskuun alussa.